MAJ KARMA : SALAMA

Lehtijuttuja

Rumba 22/98, Ville Hänninen

Maj Karman Kauniit Kuvat
Suklaajuomaa ja hyppysellinen hämmennystä


Harjavaltalainen Maj Karman Kauniit Kuvat on tehnyt toisen pitkäsoittonsa, joka on kuitenkin ensimmäinen varsinaiselle levy-yhtiölle tehty levy. Pitkään työstetty Kaakao on täynnä jykeviä kitaravalleja ja korskeaa karjuntaa, mutta kappaleista löytyy myös nyansseja ja harmoniaa yllin kyllin.

Lastenkirjankuvittaja Maija Karman mukaan nimensä saanut Maj Karman Kauniit Kuvat on haastattelutilanteessa edustettuna laulaja Ylpön ja kitaristi Häiriön voimin. Rumpali J. Savolainen ja basisti V.V.V. eivät ole paikalla, mutta kaksikin bändin jäsentä on aivan riittävästi - puheenvirta on keskeytymätön, etenkin Ylpöllä.

Ylppö: - Uusi levymme saattaa jakaa ihmiset kahtia. Joidenkin mielestä levy on varmasti positiivisella tavalla rankka, mutta toiset eivät taas välttämättä tykkää yhtään. Levyn alkuun on tarkoituksella laitettu Korni, joka luultavasti silkalla rankkuudellaan aiheuttaa valtaosalle suuren hylkimisreaktion. Ne jotka diggaa siitä, diggaa sitten kyllä koko levystä.

Uusi levy Kaakao tuntuu bändille debyytiltä, sillä ensimmäinen pitkäsoitto Kaukana Puhelimista (1996) oli omakustanne, ja nyt takana on Megamania suurempine resursseineen.

Häiriö: - Olemme saaneet tehdä levyä rauhassa puolen vuoden ajan ja voineet tehdä rauhassa itse kaiken levynkansista lähtien. Metodi oli aikaisemmissakin tuotoksissamme ihan sama, mutta nyt oli myös resursseja takana.

Kaakaon tekeminen aloitettiin tammikuussa, ja levytyssopimus solmittiin helmikuussa. Eräs syy levydiilille oli viime vuonna ilmestynyt, kiitelty Iskelmä-EP, joka herätti levy-yhtiön kiinnostuksen. Uutta levyä on vuoden mittaan pohjustettu kahdella sinkulla, Ovisilmä ja Buster Keaton. Samassa yhteydessä myös Iskelmä-EP julkaistiin uudelleen. Kaakao on uskomattoman rankka, mutta monipuolinen levy. Yhtyeen musiikissa yhdistyvät Helmetin massiiviset kitaravallit ja raivoavat riffit ja Nine Inch Nailin raju jyräävyys. Maj Karman Kauniit Kuvat on kuitenkin ollut kasassa jo vuodesta 1992 lähtien, ja se näkyy musiikissakin selvästi erottuvana omana linjana.

Häiriö: - Levy oli helppo tehdä, koska me ollaan tehty niin pitkään tätä hommaa. Meidän oma soundimme on kiteytynyt jo aikaa sitten, ja nyt vain teemme mahdollisimman hyviä biisejä.

Ylppö: - Kuvaava on juttu Pennilessin basisti Kimmo Kuritusta, joka kuuli yhden biisin radiossa, eikä tiennyt, että meiltä on tulossa levy. Se tunnisti bändin kahdessa sekunnissa. Siinä ei ollut vielä lauluakaan messissä, kun se jo sanoi, että "tämän on pakko olla Karma!"

Hullunrohkeaa hämmennystä

Levyn miksaus ja tuotanto on onnistunut mainiosti. Biisit kuulostavat äärimmäisen rankoilta ja aggressiivisen elinvoimaisilta, ja pintaan miksatut kitarat soivat muhkeina, päällekäyvän voimakkaina.

Ylppö: - Levyä tehdessä meillä oli koko ajan taustalla ajatus, että tästä ei sitten saa tulla löysää levyä. Toivottavasti ihmiset arvostavat sitä, että me uskalletaan olla rohkeita. Onhan oikeasti sulaa hulluutta tehdä tämäntapainen levy tänä päivänä!

- Levyllä on myös tarkoituksella käytetty pieniä kikkoja, kuten että joissakin biiseissä laulu seuraa kitaraa uskollisesti ja siten saadaan aikaan tietty harmonian tunne. Emme ole hirveän melodinen orkesteri, mutta sitäkin enemmän korostamme harmoniaa, voimaa.

Häiriö: - Musiikissa tärkeintä on rytmi, ei siitä mihinkään pääse. Meillä ei ole niinkään paljon melodiakikkailua kuin rytmitemppuilua. Kyse on oikeastaan siitä, millä tavalla kokee musiikin. Me koetaan se hyvin fyysisenä asiana, energiavirtoja vapauttavana juttuna.

Homma-biisissä oli taustoja laulamassa Ultra Bra-orkesterin Terhi Kokkonen. Ylppö kehuu vuolaasti lopputulosta.

- En tiedä, mitä Terhi siitä piti, mutta mun mielestä biisissä on nyt jännä kontrasti. Se on tehty ilman isompia äänen avauksia, suoraan vaan asiaan. Terhin lauluääni on haavoittuva, herkkä, se sopii tuonkaltaiseen rankkaan biisiin mainiosti.

Bändille hämmentäminen ja kontrastien hakeminen asioihin yleisemminkin tärkeää. Live-esiintymiset, sanoitukset ja biisit pyrkivät aina yllättämään.

Ylppö: - Tämä pätee myös levymme nimeen, Kaakaoon. Meillä on esimerkiksi sellainen biisi kuin Raasto, mutta se ei tunnu levyn nimenä niin hyvältä kuin jokin sellainen, joka luo mukavia kontrasteja meidän musiikkiin verrattuna. Ja mikä olisikaan kivempaa kuin suklaajuoma?

- Päädyimme siihen, että kaakao on äärettömän hyvää ja lisäksi sorrettu juoma! Nuoret ei kehtaa tilata sitä baarissa, vaikka kaikki diggaa siitä ihan hulluna!

Todellisia tapahtumia ja yllättäviä yhteensattumia

Myös bändin sanoituksissa on hauskoja kontrasteja, kontrasteja rankan musiikin ja toisinaan hyvinkin romanttisten sanoitusten välillä. Helppoon ratkaisuun on harvemmin haluttu tyytyä. Välillä sanoituksista voidaan tehdä myös tietoisesti korneja, jos siltä tuntuu.

Ylppö: - Mutta ne sanoitukset ovat silti myös pahuksen totta! Siellä on paljon aivan oikeita ihmisiä, meidän ystäviä ja tuttuja ja tapahtumia, jotka ovat todella tapahtuneet.

- Pohjimmiltaan meidän biisit kuvaavat aivan perustavaa laatua olevia teemoja elämässä kuten rakkautta ja vihaa, surua ja iloa, vieraantuneisuutta ja kasvamista.

Suomi-rock tarjoaa Ylpölle useita sanoituksellisia hengenheimolaisia. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kulje kenenkään aikaisemmin läpitallomia polkuja.

- On sellaisia tekijöitä, joita mä arvostan tekstintekijöinä, mutta kukaan ei kuitenkaan tee samanlaisia tekstejä kuin minä. Sekä sanoituksista että musiikista voi esikuvia ja innoittajia löytää, mutta ne ovat kuitenkin selkeästi omanlaisiaan.

- Kyllä mä silti arvostan esimerkiksi Tuomari Nurmiota todella. Ja Kauko Röyhkää. Röyhkällähän on semmoinen biisi kuin 16.3. Minun ja Röyhkän tiet kohtaavat biisissä siten, että mun syntymäpäiväni sattuu olemaan sinä päivänä!

Porvarikiskurointia ja bändidemokratiaa

Satakunnassa vankkumatonta kulttisuosiota nauttiva bändi on myös järjestänyt jo kaikkiaan seitsemän kertaa Harjavallassa Karmarock-tapahtuman, joka on esitellyt pieniä ja vähän suurempiakin bändejä.

Ylppö: - Karmarockin tarkoitus on esitellä uusia juttuja ja meidän omia mieltymyksiä, valistaa väkeä hyvästä musiikista. Eihän meillä ole varaa isoihin bändeihin, mutta ei me niitä halutakaan, koska ne soittavat kuitenkin kaikilla muilla festareilla.

Häiriö: - Haluaisimme päästä eroon päällekkäisyydestä Ankkarockin kanssa. Me tunnetaan ihmisiä pääkaupunkiseudulta, jotka haluaisivat tulla sinne, mutta ne ei koskaan pääse, kun Ankkarock on samaan aikaan.

- Meillä oli alun perin se periaate, että pidämme festarit ilmaisena, mutta sittemmin periaatteesta on jouduttu luopumaan ja ottamaan suuri 20 markan pääsymaksu. Viime vuosi olikin jo huimaa porvarikiskurointia, 30 markkaa!

Ylppö: - Mitään linjaa ei ole paitsi yllätyksellisyys - voi olla etnoa, voi olla teollisuusmetallia, mitä vaan. Tuomari Nurmiota on koitettu saada jo pitkään, täytyy taas yrittää ensi vuonna.

Lopuksi Ylppö haluaa korostaa Maj Karman Kauniiden Kuvien olevan nimenomaan yhtye, ei kenenkään sooloprojekti tai egotrippi.

Ylppö: - Tällä levyllä ei esimerkiksi ole eritelty mitenkään, kuka on tehnyt biisit tai sanoitukset. Vaikka kullekin biisille löytyy tekijänsä ja sanoitukset ovat enimmäkseen mun tekemiä, ei niitä ole tarpeen eritellä, koska me kuitenkin työstämme musiikin yhdessä.

- Meillä ei siis ole bändissä keulahahmoja, vaikka me kaksi nyt haastattelua annetaankin. Voi kuitenkin olla, että seuraavalla kerralla paikalle tulee rumpali tai basisti - tai sitten ei kukaan! Jossain vaiheessa mä myös mietin, että meidän miksaaja Ahti Impola voisi antaa haastattelun. Sillä olisi taatusti sellainen näkemys meidän musiikista, mitä toisilla ei ole...