Herran Huoneessa
"Haastattelu nakkilamarketin shokkivärisessä kahviossa on päättymässä. "Ja sitten vielä viimeinen kysymys: miksi teidän
bändillä on tuollainen nimi?" "Me ollaan jätkien kanssa sovittu niin, että kun tämä kysymys esitetään,
haastattelu loppuu siihen paikkaan", vastaa Maj Karman Kauniiden Kuvien laulaja/tekstintekijä, omintakeinen herra
Ylppö.
Nakkilassa on ihan tavallinen torstai. Kassahihnalla mätetään maitopurkkeja muovipussiin, kahvilan myyjä hätistelee
teinejä pihalle penkkejä kuluttamasta, ja maisema kahvilan ikkunasta on maineensa veroinen, olemmehan aikanaan Suomen rumimmaksi äänestetyssä
kirkonkylässä.
Ylppö, mitä ihmettä sä täällä teet?
"Mun isovanhempani poistuivat täältä toiseen ulottuvuuteen. Tai itse asiassa mä en usko mihinkään toisiin
ulottuvuuksiin, elämä eletään ja sitten se loppuu. Isovanhempani siis loppuivat, ja perin heiltä mummonmökin.
Siellä on hieno piha, paljon tilaa ja erinomainen levyhylly. Ja hyviä elokuvia, joita mä en pysty katsomaan, koska
mulla ei ole videoita."
Mä olen luonteeltani erakko, mutta joskus sitä kaipaisi yllätysvieraita. Musta olisi kivaa, jos mun tontista tulisi
sellainen ihanien naisten virkistysalue. Tosin mulla ei ole täällä yhtään kaveria, ei siis naisiakaan. Olisi hauskaa,
jos nakkilalaiset tytöt tulisivat mun pihalle vaikka ottamaan aurinkoa.
Mä käyn tässä kahvilassa päivittäin kirjoittelemassa, vaikka tää paikka ei ookkaan yhtään sen tyylinen. Täällä
näkee tavallisia ihmisiä toisin kuin trendikahviloissa."
Moni tekisi mitä vain päästäkseen Sek&Greylle AD:ksi, mutta sinä vaihdoit mahtipestin Nakkilaan.
"Mainostoimistotyö on ensinnäkin kaukana luovuudesta, tai ainakin siellä saa käyttää luovuutta kovin vähän, työlle
asetetaan tosi tiukat raamit. En voinut keskittyä täysillä sekä työhön että Maj Karmaan, ja siksi valikoin jälkimmäisen.
Oli helppo tulla Satakuntaan, kun Maj Karman pääkallonpaikka on kuitenkin Porissa. Sitä paitsi kyllä ne isot
toimistot siellä pysyy, mutta bändiprojektia pitää takoa nyt. Asetin elämän työpaikan edelle."
Millä elät nyt?
"Teen graafisen suunnittelijan työtä freelancerina. Nykytekniikan ansiosta tekeminen ei ole sidoksissa
asuinpaikkaan, ja asuminen täällä on paljon halvempaa kuin Helsingissä. Parasta freenä olemisessa on se, että voi itse
määrätä työaikansa. Sitä paitsi freenä voi uskoakseni tienata paljon paremminkin kuin palkallisena, ja mä aion hinnoitella
itseni korkealle. Mä en perkele aio olla mikään kissanpiirtäjä, semmonen keskinkertainen mainostoimistotäti."
Teidän bändillä on Imago, vähän kuin Maj Karma olisi joku outo kultti. Kuinka harkittua se on?
"No ei täällä mun mielestä mikään sattumaa ole. Ei kukaan varmaan mee lavalle sillä tavalla että oho, mulla onkin nyt
tälläset vaatteet. Joku grungejuttu tyyliin íkaikkien pitää näyttää naapurinpojalta ja olla risoissa kuteissa ei ole meidän juttu."
Rokkipiireissä on paljon poliiseja, sellaisia jotka vahtii miten toisten pitäis olla.
"Mä olen meidän bändin tyylipoliisi. Kerran lavalla oli vihreitä smurffipulloja, mikä sai mut aivan sekaisin. Vihreetä
smurffia!"
Symbolinne kruunu on tosi hieno.
"Se on paras graafinen suunnittelutyö, minkä mä olen tehnyt. Eikä millään muulla bändillä ole symbolina kruunua koko
maailmassa! Kaikilla on aina se tähti, jollain Don Huonoillakin. Kyllä mä ihmettelin, että eikö nyt mitään muuta löytyny."
Teidän musiikki on Britney Spears -näkökulmasta pelottavaa ja vaikeaa.
"Niin, niin. Mua haastateltiin Porin Radioon, mutta sen ohjelmavastaava kielsi soittamasta meidän biisejä sen
haastattelun yhteydessä! Me ei myöskään olla päästy mihinkään mafian soittolistoille, vaikka siellä on jengiä, joka diggaa meistä."
"Tää on kauhea klishee, mutta onhan meidän musiikki sellasta, joka kuljettaa kuuntelijat pois arjesta, on ristiriidassa
sellasen tasaisen olemisen kanssa. Melkein kaikki meidän biisit kertoo ihmissuhteista, missä kontrastit ihanan ja hyvän olon ja
synkkyyden välillä on huikeita."
"Ihmissuhteet Mulla on ollut monta pitkää suhdetta, mutta kyyneltäkään mä en ole niitten takia vuodattanut. Mä
olen vähän pelästynytkin, kun ei vaan tunnu miltään. Mä olen itkenyt lukiessani Raymond Carverin novelleja, mutta silloinkin
vain sen takia, että ne hahmot niissä ovat niin loistavia."
"Mä en ole muuten pystynyt lukemaan loppuun Orwellin 1984:ää, koska mun psyyke ei kestänyt sitä ahdistusta. Olisikin hienoa
tehdä sellanen levy, jota ei pysty kuuntelemaan, kun se on niin ahdistava."
Millaista fanipostia saat?
"Ihmisethän ei nykyään lähettele kirjeitä, mikä on pirun sääli. Olisi niin hienoa saada kirje, joka alkaisi sanoilla
"Lähestyn teitä nyt näin kirjeitse". Sähköpostia tulee paljon, ja siellä on kyllä välillä tosi pimeitä viestejä."
"Me ollaan edelleen oikeastaan alternativebändi, mutta meidän fanit on sitäkin fanaattisempia. Yleensä ne on sellasia, jotka
ostaa kerralla meidän koko tuotannon ja T-paidat, kun ne innostuu."
Mikä on parasta rock-elämässä?
"Klisheitä, klisheitä . Täällä Nakkilassa ei ole varmaan paljoa huumeitakaan."
"No, parasta on oman taiteellisen näkemyksensä toteuttaminen. Ja se on tärkeää, että tutustuu sellasiin ihmisiin, joita ei
muuten uskaltaisi edes lähestyä. Tapaa ihmisiä, joilla on sellainen liekki, alati roihuava liekki."
Taitelijaroolin takana saa häilätä vähän enemmän ennekuin joutuu syyniin.
"Se on mulla yhdessä biisissä: Te hyväksytte minut/nyt voin olla millainen/olen ollut ennenkin."
File: Herra Ylppö
Laulaja, tekee leipätyökseen graafista suunnittelutyötä, parhaillaan Lainsuojattomat-teatterifestarin materiaalia. Ollut mainostoimisto
Sek&Greyn AD, keskittyy nyt bändiinsä Maj Karman Kauniisiin Kuviin, jonka sanoittaja myös on.
* Ei tupakoi.
* Juo mietoja ("siideriä"), mutta tiukkaa kiskottaessa maistuu Hieno Konjakki.
* Lukee parhaillaan neljää kirjaa: William S. Burroughsin Nistiä, Raymond Carverin Vielä yhtä asiaa, Samuel L. Beckettin
Piiritetyn huoneen novelleja sekä Jack Kerouackin Matkalla-romaania.
* Levykokoelman huonoin levy on "jokin TOTO-tyyppinen amerikan rock-levy".
* Ajaa tavallisella, japanilaisella autolla. "Mä olen äärettömän huono ajamaan autoa. Mun kaverit sanookin, että mun
kyydissä oleminen on yksi vaarallisimpia extreme -lajeja."
* Suosikkijulkkis: Jouko Turkka